Olipa kerran kuvitteellinen taloyhtiö, jolle on kertynyt hieman ylimääräistä varallisuutta ja hallitus päättää järjestää näille varoille käyttöä. Joku ehdottaa, että tehdään panostus taiteeseen. Julkisivuun voisi tehdä vaikkapa hienon muraalin, niitä on muillakin. Idea tuntuu hyvältä, ja miksei tuntuisi, onhan taidekin tärkeää. Kukaan ei kuitenkaan nosta kättään ja huomauta, että vesikate alkaa pian olla käyttöikänsä päässä. Myöskään julkisivujen muiden osien huoltomaalaus tai elementtisaumojen uusiminen ei käy kenenkään mielessä, sillä vastahan sitä 90-luvulla tehtiin. Kun vuosien kuluttua tehdään havaintoja vesikaton vuodosta ja repsottavista saumoista, rahat korjauksiin joudutaan keräämään tuntuvilla vastikkeiden nostoilla. Jos taloyhtiö olisi osannut ennakoida tulevat kustannukset paremmin, korjausinvestointeihin olisi osattu varautua jo siinä vaiheessa, kun mietittiin, että laitetaanko muraaliin kiekuva kukko vai tanssiva karhu.
KUNTOARVIO ON RYHMÄTYÖTÄ, JOKA SIJOITTAA KORJAUSTOIMENPITEET AIKAJANALLE
Kuntoarvio on asiantuntijoiden ryhmätyö, johon kuuluu sekä rakennetekninen että LVISA-tekninen tarkastelu. Näin saadaan mahdollisimman kokonaisvaltainen kuva rakennuksen piha-alueiden, rakenteiden ja teknisten järjestelmien kunnosta. Tämän lisäksi määritetään kokonaisuuden osien kunnossapitotarve niiden tekniseen käyttöikään nähden. Itse arvio suoritetaan tyypillisesti rakenteita rikkomattomin menetelmin perustuen pääasiassa asiantuntijan aistinvaraisiin havaintoihin ja rakennuksen huoltokirjaan. Kuntoarviossa otetaan siis myös kantaa rakennuksen nykyiseen kuntoon ja pyrimme paikantamaan nekin ongelmat, jotka ovat voineet aiheutua toimimattomista rakenneratkaisuista tai huoltamisen puutteista. Pelkän kuntoarvion perusteella ei aina voida havaita tai poissulkea rakenteiden sisällä olevia vaurioita, joten me tuomme mahdolliset lisätutkimustarpeet aina esiin raportissa.
Kuntoarvion tärkeimpiä anteja on kuitenkin raporttiin sisältyvä kunnossapitosuunnitelmaehdotus, jossa todetaan kiinteistön rakenteiden ja laitteiden kunnossapito- ja korjaustarpeet, niiden ajoitus ja kustannusennuste esimerkiksi seuraavalle 10 vuodelle. Korjaustarpeen kiireellisyyttä kuvataan viisiportaisella kuntoluokituksella. Näin on mahdollista asettaa tulevat toimenpiteet selkeälle aikajanalle, josta on helppo havaita, milloin on edessä suuria korjausinvestointeja. Toimenpiteet ovat edullisimmillaan silloin, kun ne toteutetaan hyvissä ajoin. Oikein ajoitetulla kuntoarviolla ennaltaehkäistään kosteus- ja homevaurioita sekä pidetään yllä kiinteistön arvoa.
Tiia Suikkanen, tutkimusavustaja