Insinööritoimisto 2K

Onko (betoni)julkisivu kunnossa?

 

Kun elementtirakentaminen lähti rakettimaiseen nousuun 60-luvulla, betoni yleistyi entisestään kerrostalojen julkisivuissa. Kuten kaikki muutkin julkisivumateriaalit, myös betoni on altis sään ja ilmaston rasituksille kesät talvet. Mikään ei kestä ikuisesti ilman huoltoa, ei edes betoni. Mutta miten betoni sitten vaurioituu ja mitä se tarkoittaa korjaamisen kannalta?

Miten betoni vaurioituu?

Betoni itsessään vaurioituu pääasiallisesti rapautumalla. Suomessa tyypillisin rapautumisen muoto on pakkasrapautuminen. Rapautuminen on tavallisesti merkittävintä eniten kosteusrasitukselle, kuten viistosateelle, altistuneissa rakenneosissa. Näitä voivat olla esimerkiksi parvekkeiden betonikaiteet sekä seinäelementit yleisesti. Rapautuminen alkaa, kun betonin sisälle tunkeutunut vesi pääsee jäätymään ja laajentumaan haitallisesti rakenteen sisällä. Tästä aiheutuu jännitteitä, jotka rikkovat betonia ja aiheuttavat halkeilua. Nykyaikaisissa betoneissa tämä on huomioitu suojahuokostuksella, joka estää jäätymisen aiheuttamia vaurioita, mutta vanhoissa betoneissa huokostus on usein ollut puutteellista.

Ajan kanssa myös betonin sisällä olevat rakenneteräkset altistuvat korroosiovaurioille. Tuore betoni on hyvin alkalista, mikä suojaa teräksiä, mutta ajan kuluessa betoni alkaa neutralisoitumaan ilmakehän hiilidioksidin vaikutuksesta ja kemiallinen suoja heikkenee. Tätä kutsutaan karbonatisoitumiseksi. Tästä syystä on tärkeää, että terästen ja betonin pinnan väliin jäävä ns. suojabetonipeite on riittävän paksu. Usein vanhoissa 60-70-luvun elementtitaloissa tämä raudoitteiden suojabetonin paksuus ei ole ollut riittävä ja siitä on aiheutunut terästen korroosiovaurioita. Myös kloridit aiheuttavat terästen korroosiota.

Miksi betonijulkisivujen kunnon tutkiminen on tärkeää?

Pitkälle edenneet rapautumis- ja korroosiovauriot voivat vaikuttaa huomattavasti jopa rakennuksen käytön turvallisuuteen. Esimerkiksi pahoin vaurioituneet parvekekaiteet ovat selvä turvallisuusriski asukkaille. Myös kiinnikeosat ja saumausmassat voivat vaurioitua. Esimerkiksi rikkinäisistä elementtisaumoista pääsee valumaan vettä eristeisiin, mikä voi aiheuttaa kosteusvaurioita ja haitata eristeen lämpöteknistä toimintaa.

Miten julkisivun kuntotutkimus toteutetaan?

Kun julkisivua tutkitaan, on tärkeää toteuttaa tutkimus riittävän laajana. Eri ilmansuuntiin olevat julkisivut rasittuvat eri tavalla ja erityyppiset betoniosat voivat ominaisuuksiltaan poiketa toisistaan. Tästä syystä on oleellista ottaa riittävä otanta jokaisesta rakennetyypistä ja julkisivusta.

Tutkimussuunnitelma muodostetaan tyypillisesti rakennuksesta saatujen tietojen (esim. rakennepiirustukset, huoltohistoria ja aiemmat tutkimukset) ja rakennuksen alustavan katsauksen perusteella. On hyvä määrittää etukäteen vaikkapa vaikeapääsyiset paikat, jotta tutkimuspäivänä säästytään yllätyksiltä ja pääsy näihin paikkoihin on mietitty etukäteen.

Varsinainen tutkimus ei ole koskaan mahdollinen ilman rakenteita rikkovia toimenpiteitä. Alkuvaiheessa olevaa rapautumista ei voi havaita muutoin kuin laboratoriotutkimuksilla, rapautuminen on usein pitkällä ennen kuin se on havaittavissa silmämääräisesti tai vasaroimalla. Betonista otetaan tyypillisesti lieriön muotoisia koekappaleita, joista voidaan testata sekä lujuutta että ottaa ohuthienäytteitä, joista voidaan määrittää tarkemmin mm. rapautumisen laatua ja betonin ominaisuuksia. Koekappaleista tutkitaan lisäksi betonin karbonatisoitumista. Myös kloridipitoisuuden määrittely edellyttää poraamista.

Raudoitteiden vaurioita voidaan määrittää näkyvien vaurioiden lisäksi vertailemalla karbonatisoitumissyvyyttä raudoitteiden sijaintiin rakenteessa. Rakennetta vahingoittamattomalla peitepaksuusmittarilla voidaan määrittää kuinka paksu suojapeite raudoitteilla missäkin kohtaa rakennusta on.

Entäs julkisivujen korjaaminen?

Korjaustoimenpiteet ja niiden laajuus määritellään aina tutkimusten perusteella. Erilaiset tutkimustavat tukevat toisiaan ja niiden avulla voidaan määrittää mahdollisimman tarkasti tarvittavat korjaustoimenpiteet. Hyvin suunnitellut ja toteutetut tutkimukset sekä korjaussuunnitelmat antavat parhaimmat eväät onnistuneelle korjaukselle.

Kevyimmillään korjaukset voivat olla esimerkiksi elementtisaumojen uusimista ja osin paljastuneiden raudoitteiden esiin piikkaamista ja uudelleensuojaamista. Suurimmat korjaukset voivat tarkoittaa jopa kokonaisten julkisivujen ulkokuorielementtien uusimista. Tällaisesta kalliista ja raskaasta julkisivuremontista voidaan kuitenkin löytää pieniä valonpilkahduksia, samalla voidaan parantaa julkisivun lämmöneristystä ja energiatehokkuutta sekä kenties tietyissä rajoissa päivittää rakennuksen arkkitehtonista ilmettä.

 

Tiia Suikkanen, tutkimusavustaja


Soita 020 734 6221 Lähetä sähköpostia Ota yhteyttä Tutustu palveluihin Lue lisää artikkeleita