Kun on vetänyt innokkaasti myyntihousut jalkaan ja lähtee kauppaamaan taloaan, kannattaa muistaa kuntotarkastuksen tilaaminen ennen kaupan solmimista. Takaraivon pieni ääni saattaa ehkä vielä nykypäivänäkin kyseenalaistaa siitä saatavan hyödyn. Entä, jos kukaan ei enää halua ostaa sen jälkeen, kun rakennuksen faktat on levitelty pöydälle kaikkien ihmeteltäväksi ja tuomittavaksi. Tarkastellaan hetki seikkoja, jotka puoltavat sitä, että tarkastuksen teettäminen on kuitenkin suositeltavaa aina asunto- ja kiinteistökauppaa käydessä.
JÄLKIKÄTEEN LÖYDETTY VAURIO VOI JOHTAA PIINALLISEEN OIKEUSPROSESSIIN
Tiivistetysti sanottuna asuntokaupan kuntotarkastuksen tarkoitus on tuottaa puolueetonta tietoa asunnon tai kiinteistön kunnosta, korjaustarpeista ja riskeistä sekä myyjälle että ostajalle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kumpikin tietää oikeasti mitä ollaan myymässä ja ostamassa. Ostajan velvollisuutena on tarkastaa ostettava asunto tai kiinteistö näkyvissä olevilta osin, mutta samalla myyjällä on tiedonantovelvollisuus välittää ostajalle kaikki tarpeellinen tieto niistä kiinteistön tai asunnon vioista ja puutteista, jotka eivät ole suoraan havaittavissa. Kun tehdään kuntotarkastus, lisätään kummankin puolen tietoisuutta mahdollisista vioista ja puutteista.
Valitettavasti mekin olemme kohdanneet tapauksia, joissa tarkastus on jäänyt tekemättä tai se on tehty puutteellisesti. Uusi asukas esimerkiksi huomaa jonkin aikaa asuttuaan oudon hajun uudessa kodissaan. Väsymys, päänsärky ja muut oireet hiipivät hiljalleen osaksi arkea. Jossain vaiheessa aletaan epäillä vauriota rakenteissa ja tilataan kuntotutkija paikalle. Havaitaan, että talossa on jokin riskirakenne ja siinä todetaan merkittävä vaurio. Myyjä kertoo, ettei itse koskaan havainnut mitään sellaiseen viittaavaa, eikä kokenut sisäilman laatua huonoksi. Hän on huolissaan tilanteesta, sillä uusi isompi asuntolaina painaa jo omassa niskassa. Ostajalla on oikeus vaatia hinnanalennusta tai kaupan purkua, mikäli kiinteistön kunto salaisen virheen vuoksi ei vastaa sitä millaisena se on myyty. Se ettei myyjä itsekään tiennyt asian todellista laitaa, ei poista hänen vastuutaan. Tämä lähtöasetelma johtaa usein oikeudellisiin toimiin ja tilanteen selvittely vie aikaa, voimia ja rahaa. Tilanne ei ole palkinto kummallekaan osapuolelle.
KUNTOTARKASTUKSEN SUORITTAMINEN
Esimerkin tilanne voidaan usein välttää ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Asiantuntevassa kuntotarkastuksessa tuodaan selkeästi esille rakennuksen ulkopuolisten rakenneosien, sisäpuolisten rakenneosien sekä taloteknisten laitteiden näkyvien osien kunto. Tarkastus etenee siten, että ensin toimitamme asukkaalle alkuhaastattelulomake, jossa selvitetään rakennuksen taustatietoja ja korjaushistoriaa. Tämän jälkeen asiantuntijamme vierailee kohteella ja suorittaa tarkastuksen suoritusohjeen (KH 90-00394) mukaisesti. Havainnoista kootaan tarkastusraportti, josta käy selkeästi ilmi vikojen ja puutteiden lisäksi myös ne asiat, jotka ovat hyvässä tai moitteettomassa kunnossa. Pyrimme siihen, ettei asiakkaalle jää epäselvyyksiä raportin tai tehtyjen havaintojen suhteen.
Itse tarkastus suoritetaan rakenteita rikkomattomin menetelmin. On totta, että tämän vuoksi mahdolliset rakenteiden sisällä piilevät virheet eivät aina ilmene suoraan tarkastuksessa. Tästä syystä tuomme aina rakennusajankohtaan liittyvät riskirakenteet ja mahdolliset havaitsemamme lisätutkimustarpeet selkeästi esiin tarkastusraportissa. Yhtä tärkeää on tietenkin se, että näiden lisätutkimusten tarve ymmärretään ja lisäselvitykset mieluummin tehdään kuin jätetään tekemättä.
Mikäli olet myymässä kotiasi tai kaipaat lisätietoa palveluistamme, ota yhteyttä asiantuntijoihimme!
Tiia Suikkanen, tutkimusavustaja